Seikkailupuisto pakka, Kalajoki

Kesällä piti tietty käydä Kalajoella ja nyt tällä kertaa saimme aikaiseksi mennä käymään seikkailupuisto pakassa! Köysiseikkailu sinänsä oli tuttua puuhaa. Olemme ulkomailla näissä käyneet, mutta ulkomailla ne paikat menevät kyllä elämys edellä. Seikkailupuisto pakassa mentiin kyllä aivan täysin liikunta edellä.

Let’s go!

Pakassa on kahdeksan erilaista rataa + ninjarata. Alussa meille sanottiin, että jos haluaa mennä kasi radalle, sitä ei kannata jättää viimeiseksi. Syy siihen oli, että se on sen verran raskas, että kaikkien jälkeen sitä ei ehkä jaksa suorittaa. No me sitten ekana mentiin sinne kasiradalle, todettuamme että pari ekaa rataa oli aivan liian lällyjä.

Okei, sitten lähdettiin valloittamaan kasirata. Puuhun piti kiivetä heiluvia tikkaita pitkin ja siinä vaiheessa ajattelin jo että terve, tästä ei taida tulla mitään. Sisulla sinne puuhun sitten kiivettiin ja siitä se sitten lähti. Tajusin jo puuhun kiivetessä, että nyt voi fysiikka joutua koetukselle. Rata oli mahtava ja haastava. Sillä matkalla tuli niin monta onnistumisen tunnetta! Ja ymmärsin täysin, miksei sitä kannattanut jättää viimeiseksi tai että sitä ei aivan huonokuntoisille suositeltu. Jossain vaiheessa olin jo niin poikki, että luulin ettei rata lopu koskaan. Jossain vaiheessa fysiikka yksinkertaisesti meinasi tulla vastaan, järjettömällä päättäväisyydellä kuitenkin puskettiin loppuun asti! Se on muuten kumma juttu, kuinka kroppa voi olla aivan loppu mutta silti se pystyy jatkamaan vaikka kaikki olisi jo annettu. Tosi helposti tulee esim, juostessa annettua periksi ja otettua kävelyksi vaikka todellisuudessa kroppa jaksaisi kyllä. Ja se, että olit jo muutaman kerran ajatellut selviääkö seikkailusta vai ei ja sitten se loppu siellä häämöttää ja olet ylittänyt itsesi ja kokenut monta onnistumisen tunnetta! Se tunne on kyllä yksi parhaimmista.

Paras seikkailukamu ❤️

Sitten se jälkitunne… No ensinnäkin mentiin heti pizzalle (pakko saada heti palauttavaa), mutta sitten seuraava päivä. En ollut edes tiennyt sellaisten lihasten olemassaolosta. Vatsastakin löytyi sellaisia lihaksia, mitä en ole edes ratsastaessa löytänyt. Ja selkälihakset, siis koko yläkroppa oli saanut sellaisen treenin, että ei tarvinnut koko loppulomana treenata yläkertaa. Tuommoisia treenejä pitäisi saada useammin. No, ensi kesänä taas Kalajoelle seikkailupuistoon..

Pizzat tarjoili Henry`s salon.

Kyllä tuli taas todettua, että se fyysinen kunto on kyllä tärkein. Muuten ei pystyisi touhottamaan kaikkea kivaa.

Muutama info seikkailupuisto pakkaan liittyen:

  • Löytyy Kalajoelta, aivan top campingin sisäänkäynnin vierestä
  • Rata on nykyaikainen ja siisti
  • Siellä on kahdeksan eri rataa, mitä voi suorittaa
  • Ystävällinen henkilökunta
  • Lippu kahdelta + hanskat + tallelokero oli n. 65€
  • Paras aika seikkailla varmaankin sesongin loppupuoli (Elokuu)?
  • Laadukkaat valjaat ja kypärät
  • Selkeä opastus, joskin aika pitkä kun oli paljon porukkaa
  • Turvallinen
  • Sopii melkeinpä kaikenikäisille keillä on hyvä fyysinen kunto

Ei muutakuin kaikki pakkaan seikkailemaan ja hakemaan elämyksiä ja ylittämään itsensä. Ei ole kyllä pizzakaan varmaan koskaan maistunut niin hyvältä kun tuon suorituksen jälkeen!

Nähdään ensi kesänä!!

//Maija

Wilderness Hotel, Muotka

Ai että me oltiin niin ihanalla pohjoisen reissulla ja nyt on heti pakko tuoda tännekin julki kun löydettiin sieltä niin helmi paikka! Ja tämä paikka oli juurikin otsikon mukaisesti Wilderness Hotel, Muotka. Tämä sijaitsi aivan Sodankylän pohjoispäässä, melkein Saariselällä. Voisi kuitenkin sanoa, että enemmän mielin olevamme Saariselällä kuin Sodankylässä. Osoite nyt vain sattui olla Sodankylän puolella.

Wilderness Hotel, Muotka

Ajeltiin päämäärättömästi ja Booking.com selatessa, tämä valikoitui meidän yöpaikaksi. Paikka oli todellakin metsässä ja moneen kertaan totesin, että onneksi on maasturi (Mutta normi autolla sinne pääsee kyllä myös!). Paikalle löydettyämme henkäisin heti tuota raikasta, puhdasta ja hiljaista ilmaa.

Respaan astuessamme ajatus oli vain, että vau! Kaikki oli niin viimeisen päälle hienoa ja yksityiskohdat mietitty niin loppuun asti. Check-in oli nopea ja vaivaton. Tällä kertaa meidän huoneeksi valikoitui saunallinen sviitti (koska olimmehan viiden tähden lomalla 😁). Majoitus oli täydellinen. Ajatuksenani on aina, että en halua nukkua huonommassa paikassa kuin mitä oma koti on ja täällä päästiin siihen tasoon. Sisustus oli upea. Huoneisto oli puhdas, ei ollut toisilta jääneitä hiuksia ym. missään! Tuoksu oli hyvä! Sänky oli loistava ja mikä parasta, tyynyt eivät haisseet! Monessa paikassa Suomen majoituksissa tyynyt tahtoo aina haista pahalle ja se vaikuttaa heti kyllä uniin. Ei MITÄÄN huonoa sanottavaa! Lämmin huoneistossa vähän oli, mutta lämpöisen kanssa pärjää aina.

Huoneistossa kaikki oli parasta ja täällä olisi voinut nukkua vaikka viikon tai kaksi.

Käytimme täällä myös ravintolan palveluita ja voi taivas mikä ruoka! Alkuun otimme keitot ja en ole koskaan syönyt niin hyvää sienikeittoa. Pääruoaksi otettiin poronkäristystä kummallekin. Aivan järjettömän hyvää. Ja taas jälleen ravintolassakin sisustuksellisesti kaikki mietitty loppuun asti. Ravintolassa oli myös hyvä hinta-laatusuhde; kaksi keittoa, kaksi pääruokaa ja kahdet kokikset 80€.

Ruoka vei kielenkin mennessään.

Tiluksilta löytyy myös puro, missä vesi oli kylmintä vettä ikinä! En valita koskaan uintiveden kylmyydestä, en toki nytkään valittanut kylmyydestä, mutta jouduin kuitenkin myöntymään että vähän kylmää oli. Se oli niin kylmää, että uikkarit oli aivan kuivat kun purosta nousi ylös! Ihana kokemus ja eipä tuollaisia upeita puhdasvetisiä puroja ole tullut paljon nähtyä.

Ilme ei tässä kerro, että vesi oli kylmintä ikinä.

Puron läheisyydessä on myös rantasauna, mutta sitä emme valitettavasti päässyt testaamaan kun tultiin hotellille vähän liian myöhään. Piti valita ruoka tai sauna ja nyt nälkä vei voiton. Kävimme kuitenkin kurkkaamassa saunalla ja upealtahan sekin näytti.

Myös aamupala tarvitsee kunniamaininnan, katsokaa kattausta. Kyllä esteetikon silmä lepää.

Meidän yöpymisen kruunasi se kun rupesin aamulla kuuntelemaan, mitä ääniä ulkoa oikein kuuluu ja menin ja aukasin oven ja piha oli täynnä poroja! Siinä vaiheessa tajusin, että nyt ollaan asian äärellä. Voisiko aamua paremmin käyttää kun jutella porojen kanssa? Aika lentää siivillä jo ainoastaan niitä katsellessa.

Tekstistä voi jo varmaan ymmärtää, että suosittelen kaikille kyseistä paikkaa. Jos haluaa panostaa laatuun, kannattaa ehdottomasti panostaa tänne. Itse koin, että sain rahoilleni vastinetta. Ja koska minussa asuu pikkuruinen pedantti, joudun vielä kerran kehumaan sisustusten yksityiskohtia. Pistikö ne siksi silmään, että sisustus oli tehty yhdestä mun lemppari brändistä: Pentikistä. Kuka tietää, mutta upeaa oli!

Näissä maisemissa mieli lepäsi.

Seuraavaan kertaan Muotka!

//Maija