Paukanevan pitkospuut!

Minustako eräjorma? Tämä talvi on ollut meille kaikille erilainen, se jo tiedetään. On myös täytynyt opetella vapaa-ajalla tekemään jotain muuta kun ottaa lennot lämpöiseen. Menneenä viikonloppuna oli aivan upeat kelit ja oli pakko keksiä jotain tekemistä ulkona, koska aurinkokelit on pakko viettää ulkona jos on vapaalla. Ajateltiin sitten lähteä eräjormailemaan ja kohteena oli paukanevan pitkospuut.

Kylpemistä auringossa.

Vaikka olen jo toistakymmentä vuotta asunut Seinäjoella, ihan kaikkea ei ole tullut täällä testattua ja nämä pitkospuut oli yksi sellainen asia. Haettiin vain ennen lähtöä kaupasta makkarat ja pillimehut kyytiin ja lähdettiin retkelle. Keli oli niin upea, että paikalla oli paljon muitakin ulkoilijoita. Kauhuissani sitten soitin jos Sussulle, että voiko tuonne mennä kun porukkaa on niin paljon. Sussu oli kuitenkin oikeassa ja paikka oli niin iso, että kyllä sinne hyvin mahtui. Itse laavulle matka ei ollut pitkä. Laavu itsessään ei ollut mikään erikoinen, mutta ajoi asiansa ja hyvin sai makkarat paistettua. Ja vitsit, että laavumakkara voi sitten maistua hyvältä. Harvemmin tulee enää makkaraa syötyä, mutta nuotiomakkara toimii kyllä aina.

Makkaroiden jälkeen jatkettiin matkaa ja käveltiin vielä lintutornille. Komeat näkymät oli lintutornilta ja ihanan hiljaista. Lintutornilta sitten lähdettiin takaisin ja matkaa reitille tuli yhteensä n. 9km. Eli ihan kelpo jumppa sille päivälle. Meillä meni haaveillessa aika paljon aikaa ja oltiinkin melkein neljä tuntia tällä reissulla. Loppumatkasta oli aika hiljaista kun jaloissa alkoi jo tuntua kävely. Ja autolle päästessä oli parkkipaikkakin tyhjentynyt, enää kaksi autoa meidän lisäksi oli paikalla. Luonto on kyllä upea ja se löytyy yllättävän läheltä.

Vaikka loppumatkasta jalkoja painoi, hymy ei hyytynyt.

Paukanevan pitkospuiden plussat +

  • Selkeät opasteet
  • Kauniit maisemat
  • Siisti laavu ja roskaton ympäristö ylipäänsä
  • Ruuhkaton, vaikka autoja paljon olikin

Paukanevan miinukset –

  • Näin talvisaikaan ohitustilanteet oli vähän haastavia, koska jonkun piti aina hypätä vyötäröä myöden lumihankeen
  • Polku lintutornille oli hiukan tahmeaa kuljettavaa. Sinne oli huomattavasti kapeampi polku kuin muualla
  • Laavu ei ollut välttämättä niin tunnelmallinen kuin jossain muualla

Täytyy mennä käymään myös kesäaikana täällä, silloin ohitustilanteet voivat olla helpompia ja lintutornille ei tarvitse kahlata kinttupolkua pitkin.

Nyt kaikille makkarat ja pillimehut kyytiin ja ei muutakun patikoimaan paukanevalle!

Sun goes down.

P.S Harjaannutaan koko ajan enemmän eräjormailussa. Viime kerralla meillä oli kaikki tavarat paperikassissa ja nyt tajuttiin ottaa oikein reppu selkään. Ensi kerralla osataan ottaa sitten mukaan myös termospullossa kaakaota. Eli voisi sanoa, että kaikkea oppii tekemällä. 😁

// Maija