Seikkailupuisto pakka, Kalajoki

Kesällä piti tietty käydä Kalajoella ja nyt tällä kertaa saimme aikaiseksi mennä käymään seikkailupuisto pakassa! Köysiseikkailu sinänsä oli tuttua puuhaa. Olemme ulkomailla näissä käyneet, mutta ulkomailla ne paikat menevät kyllä elämys edellä. Seikkailupuisto pakassa mentiin kyllä aivan täysin liikunta edellä.

Let’s go!

Pakassa on kahdeksan erilaista rataa + ninjarata. Alussa meille sanottiin, että jos haluaa mennä kasi radalle, sitä ei kannata jättää viimeiseksi. Syy siihen oli, että se on sen verran raskas, että kaikkien jälkeen sitä ei ehkä jaksa suorittaa. No me sitten ekana mentiin sinne kasiradalle, todettuamme että pari ekaa rataa oli aivan liian lällyjä.

Okei, sitten lähdettiin valloittamaan kasirata. Puuhun piti kiivetä heiluvia tikkaita pitkin ja siinä vaiheessa ajattelin jo että terve, tästä ei taida tulla mitään. Sisulla sinne puuhun sitten kiivettiin ja siitä se sitten lähti. Tajusin jo puuhun kiivetessä, että nyt voi fysiikka joutua koetukselle. Rata oli mahtava ja haastava. Sillä matkalla tuli niin monta onnistumisen tunnetta! Ja ymmärsin täysin, miksei sitä kannattanut jättää viimeiseksi tai että sitä ei aivan huonokuntoisille suositeltu. Jossain vaiheessa olin jo niin poikki, että luulin ettei rata lopu koskaan. Jossain vaiheessa fysiikka yksinkertaisesti meinasi tulla vastaan, järjettömällä päättäväisyydellä kuitenkin puskettiin loppuun asti! Se on muuten kumma juttu, kuinka kroppa voi olla aivan loppu mutta silti se pystyy jatkamaan vaikka kaikki olisi jo annettu. Tosi helposti tulee esim, juostessa annettua periksi ja otettua kävelyksi vaikka todellisuudessa kroppa jaksaisi kyllä. Ja se, että olit jo muutaman kerran ajatellut selviääkö seikkailusta vai ei ja sitten se loppu siellä häämöttää ja olet ylittänyt itsesi ja kokenut monta onnistumisen tunnetta! Se tunne on kyllä yksi parhaimmista.

Paras seikkailukamu ❤️

Sitten se jälkitunne… No ensinnäkin mentiin heti pizzalle (pakko saada heti palauttavaa), mutta sitten seuraava päivä. En ollut edes tiennyt sellaisten lihasten olemassaolosta. Vatsastakin löytyi sellaisia lihaksia, mitä en ole edes ratsastaessa löytänyt. Ja selkälihakset, siis koko yläkroppa oli saanut sellaisen treenin, että ei tarvinnut koko loppulomana treenata yläkertaa. Tuommoisia treenejä pitäisi saada useammin. No, ensi kesänä taas Kalajoelle seikkailupuistoon..

Pizzat tarjoili Henry`s salon.

Kyllä tuli taas todettua, että se fyysinen kunto on kyllä tärkein. Muuten ei pystyisi touhottamaan kaikkea kivaa.

Muutama info seikkailupuisto pakkaan liittyen:

  • Löytyy Kalajoelta, aivan top campingin sisäänkäynnin vierestä
  • Rata on nykyaikainen ja siisti
  • Siellä on kahdeksan eri rataa, mitä voi suorittaa
  • Ystävällinen henkilökunta
  • Lippu kahdelta + hanskat + tallelokero oli n. 65€
  • Paras aika seikkailla varmaankin sesongin loppupuoli (Elokuu)?
  • Laadukkaat valjaat ja kypärät
  • Selkeä opastus, joskin aika pitkä kun oli paljon porukkaa
  • Turvallinen
  • Sopii melkeinpä kaikenikäisille keillä on hyvä fyysinen kunto

Ei muutakuin kaikki pakkaan seikkailemaan ja hakemaan elämyksiä ja ylittämään itsensä. Ei ole kyllä pizzakaan varmaan koskaan maistunut niin hyvältä kun tuon suorituksen jälkeen!

Nähdään ensi kesänä!!

//Maija

Balance

Tasapaino. Miten löytää kaikkeen tasapaino? Fyysisen tasapainon pystyt saavuttamaan harjoittelemalla fysiikkaa. Itse koen omaavani hyvän tasapainon ja tämän olen varmasti saavuttanut ratsastamalla aina aikuisikään asti. Mutta kuinka valtavasti se on vaatinut toistoja? Fysiikkaa kehittääkseen tarvitaan tuhansia ja vielä senkin jälkeen tuhansia toistoja. Siltikään toistot eivät välttämättä ole vielä täydellisiä. Meillä kaikilla on erilaiset fysiikat ja voi olla, että se joka oppii jonkun asian kymmenellä toistolla, toisella voi mennä tuhansia toistoja ja se ei ole vieläkään toimiva se toisto.

Mitenkäs sitten tasapaino kaikissa arkisissa jutuissa tai henkinen tasapaino? Nämä ovatkin sitten omasta mielestäni aivan eri juttu. Arkinen tasapaino. Tarkoitan tällä sitä kuinka löytää arjessa tapahtuviin juttuihin tasapaino? Itsellä tuottaa esimerkiksi vaikeuksia löytää tasapaino salilla käymiseen. Onko mulle hyvä käydä siellä kaksi kertaa viikossa vai viisi kertaa. Sitten tähän tulee mukaan vielä se henkinen tasapaino, joka välillä siellä salilla kyselee että onko tässä salilla hyppäämisessä mitään järkeä? 😅 Tai tasapaino syömisen kanssa. Pääsääntöisesti tulee syötyä puhtaasti, mutta sitten jos vaikka käyt päivällä lounaalla jossain niin illalla tekisi jo mieli hakea joku subi tms.. Miksi ei vaan voi käydä lounaalla ja illalla syödä kiltisti kananmunaleipä. SÄILYTTÄÄ NÄIN SE TASAPAINO.

Henkinen tasapaino onkin sitten juttu aivan erikseen. Fysiikallisesti pystyt sanomaan itsellesi, että tänään lähdetään salille ja harjoitellaan toistoja. Mielelle tätä ei kuitenkaan voi tehdä niin yhtä helposti. Meillä kaikilla on huonoja päiviä ja jos jo aamulla herätessä tuntuu vähän nihkeältä, niin silloin on todella vaikea sanoa mielelle, että nyt täytyisi toimia. Tässäkin asiassa täytyy löytää tasapaino ja hyväksyä se, että aina mielikään ei voi toimia täydellä teholla. Silloin voi pysähtyä vain miettimään, mistä kaikki johtuu ja miettiä pystyisikö siihen mielentilaan antamaan itselleen jotain millä siitä päästä yli? Sitä ei kuitenkaan kannata alkaa liikaa murehtimaan, koska todennäköisesti seuraavana päivänä, toivottavasti hyvin nukutun yön jälkeen kaikki on taas paljon valoisampaa, selkeämpää ja TASAPAINOISEMPAA.

Tasapainoista viikkoa kaikille!

Good day, good balance.

//Maija