2021

Vuodet kuluu niin älyttömän nopeaa ja taas vaihtui yksi. On ihanaa, että ollaan menossa kohti kevättä ja kesää. Aamuisin lenkillä huomaa jo sen, että päivä on alkanut pitenemään kukonaskeleen verran.

Uusi vuosi tuo tullessaan aina jonkinlaisia ajatuksia ja toiveitakin tulevasta. Itse yritin viime vuonna harjoitella sitä, että muutoksia voi tehdä pitkin vuotta. Aloittaa vaikka keskellä viikkoa, aina ei tarvitse odottaa maanantaita tai ensi kuuta muutokseen. Jos haluaa muuttaa jotain asiaa elämässä, se vaatii töitä. Ja töitä on tehtävä asian suhteen ympäri vuoden. Ei auta jos teet asian eteen jotain vuoden ensimmäisen kuukauden ja loppuvuoden odotat että asiat ratkeaa itsestään.

Uusi vuosi odotuksia täynnä.

Kysyin hyvältä ystävältäni ennen vuodenvaihdetta, meinaako hän tehdä mitään uudenvuoden lupauksia. Hän oli sitä mieltä, että ei tee mitään lupauksia vaan aikoo jatkaa aivan kuten tähänkin asti, koska se toimii. Mietin sitä omalla kohdallani ja miksi sitä tosiaan muuttamaan hyvää kaavaa jos se kerta toimii. Aion kuitenkin ottaa omaan kaavaani mukaan muutamia ”parannuksia”. Ja ajattelin kertoa omat lisämausteet toimivaan reseptiini;

– Säästäminen. Viime vuotena kun ei maailmalle paljon päässyt, oli outoa että rahaa oli paljon enemmän kun yleensä. Ja koska aika ei kulunut seuraavan matkan etsimiseen, löysin uuden harrastuksen: SÄÄSTÄMISEN. Tämä viime vuoden säästämismatka on ollut kyllä hauska. Olen myös löytänyt podcastit ja musiikkia sieltä ei paljon viime vuonna tullut kuunneltua, koska kaikki lenkit on mennyt rahapodeja kuunnellessa. Enkä olisi kyllä koskaan uskonut, että innostun aiheesta näin paljon. Ainut mikä siinä on huono homma, niin se on aika pitkäjänteistä hommaa. Tästä on tullut meidän koko perheen yhteinen harrastus, mistä puhutaan paljon. Siskoni mies kertoi eilen, että oli lukenut jonkun tutkimuksen. Tiesittekö, että sen mukaan suomalaisten mielestä on hyväksyttävämpää rikastua voittamalla lotossa kuin sijoittamalla? Myöskään perintöä saamalla ei ollut hyväksyttävää rikastua, koska et ole itse ”tehnyt” niitä rahoja. Jokuhan ne rahat on perintöönkin tehnyt ja sitten niistä maksetaan vielä monta kertaa veroa. Mutta lotto, se on suomalaisten mielestä hyväksyttävä tapa rikastua, ei kuitenkaan se että olet itse rahasi tehnyt. Aika hassua. Tein itselleni aika ison säästötavoitteen tälle vuodelle, koska haluan testata pystynkö siihen. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää kun saan sen hyvin alkuun.

– Liikunta. Kävin koko viime vuoden tosi hyvin salilla ja lenkkeily siinä tukena. Loppuvuoden harjoittelin kuitenkin himmaamaan liikuntaa, koska se alkoi mennä vähän yli. Koska olen koko elämäni harrastanut ratsastusta ja omistanut hevosia, niin sehän on ollut jokapäiväistä hommaa. Nyt mun on ollut tosi vaikea hahmottaa sitä, että salilla ei tarvitse joka päivä käydä vaikka hevosia joka päivä saikin hoitaa. Syksyllä tosiaan aloin etsiä itselleni sopivaa salimäärä kertaa viikolle ja sen harjoittaminen jatkuu edelleen, koska en koe täysin löytäneeni sitä vielä. Tänä vuonna haluan myös kehittää omaa kestävyyskuntoani, se täytyy kuitenkin aloittaa pienillä teoilla.. Siinä mulla menee yleensä vikaan se, että lähden heti viiden kilsan juoksulenkille ja vedän sen täysillä. Sen jälkeen ei huvita koko homma enää. Eli harjoitusta vaatii.

Liikunta on lääke.

– Kuluttaminen. Olen aina mennyt sillä periaatteella, että halpa ja hyvä ei kulje käsi kädessä. Sen takia kuluttajana ostan mieluummin kestäviä, käyttöä kestäviä tuotteita harvemmin kuin pikamuotia usein. Tämä mulla on jo aika hyvin hanskassa. Tänä vuonna aion käyttää enemmän palveluita (kasvohoidot, hieronnat yms, mitä nyt säästämiseltä pystyn).

– NOUTORUOKA! Ah, tämä on ehdottomasti meidän suurin heikkous. Noutoruoan hakua täytyy ehdottomasti vähentää. Niin helppoa ja hyvää kun se onkin, niin täytyy löytää itsekuri sen hakemiseen. Joskus se on ok, mutta ei joka viikko perjantaista-sunnuntaihin. Tehtiin kotona diili, että jos jompikumpi ehdottaa asiaa, laitetaan yhteiseen kirstuun kumpikin aina kymppi rahaa. Katsotaan kuinka paljon siellä on rahaa vuoden lopussa. 😁 Merkkipäivät on erikseen ja silloin käydään aina jossain syömässä. Mutta sellaiset turhat haut pois. Saas nähdä kuinka onnistutaan.

– Ihmissuhteet. Aion käyttää tänä vuonna aikani vain sellaisiin ihmissuhteisiin, jotka osaavat arvostaa sitä ja ovat luottamukseni arvoisia. Sellaiset ihmissuhteet joissa sinun täytyy olla jotain muuta kuin olet, etkä saa tuntea kuin joillain tietyllä tavalla kuinka vastapuoli odottaa, EI ole ok eikä hyväksyttävää. Olen ollut liian sinisilmäinen mitä tulee ihmissuhteisiin ja tätä puolta haluaisin harjoittaa itsessäni enemmän, että en aivan sokeasti luottaisi kaikkiin.

My rock ❣️

– Vuosi 2021 tuo tullessaan myös pikku sysäyksen unelmien toteutumista. Viime vuonna ostettu unelmatontti saa aukon tulevalle kodille kun Joni lupasi kaataa alustan. Täytyy myös alkaa ottaa yhteyttä talotoimittajiin ja alkaa hioa meidän tulevaa taloa paperille. Vitsi miten jännää, mutta samalla myös raastavaa, että kaikki tulisi juuri niinkuin on ajatellut eikä jäisi mitään huomaamatta.

Koiratkin ovat ottaneet tontin aivan omakseen ja rakastavat juoksennella siellä vapaana. Tässä he ovat apurina puusavotassa.

– Säästämisinnosta huolimatta, aion myös tehdä matkan jonnekin päin maailmaa. Katsotaan myöhemmin koska ja minne. ☺️

Tässä matkalla Suomessa, Kalajoella. Tänä vuonna auringonlaskuun jonnekin päin maailmaa.

Tässä muutama ajatus tulevalle vuodelle. Mitä itse haluat tältä alkaneelta vuodelta?

Ihanaa uutta vuotta kaikille!!

New year!!

//Maija

Joulu ja parhaat lahjat

Taas ollaan siinä ajassa vuotta, että joululahjojen ostaminen on ajankohtaista. Mitkä sitten ovat niitä parhaita lahjoja. Itse olen jo vuosia yrittänyt ostaa käytännöllisiä lahjoja ja yrittänyt karsia kaiken ”krääsän” pois.

Tein tänä vuonna oikein listan siitä, kenelle aion lahjoja ostaa ja mitä aion kenellekin hankkia. Sain sen juuri valmiiksi ja aionkin huomenna suunnistaa sen kanssa ostoksille. Kauppoja ajatellen olen listaihminen, koska vaikka järkyttävän hyvän muistin omaankin niin tällaisissa asioissa lista on parasta. Ilman listaa kävisi kuitenkin niin, että kotiin päästessä puolet puuttuu.

Mitkä ovat sitten niitä joulun parhaita paketteja? Yleisesti ottaen voisin ajatella, että yksi tämän joulun hittilahjoista on uusin playstation 5. Joka joulu pintansa pitävät myös puhelimet, tietokoneet ja erilaiset tabletit. Airpodit ym, langattomat kuulokkeet ovat varmasti tänäkin vuonna kovassa kysynnässä.

Mitä sitten itse ajattelen hyvästä lahjasta. Itseltäni on toivottu tänä vuonna pehmeitä paketteja ja ne ovatkin yksi lemppareistani mitä tykkään ostaa. Olen aina rakastanut kauniita vaatteita ja niitä on ihana ostaa myös muille. Mielestäni myös kaikennäköiset syötävät lahjat (ns. herkkukorit) toimivat myös aina. Lahjakortit ovat myös takuuvarmoja, varsinkin jos tietää mistä toinen tykkää. Useimmat naiset varmasti arvostavat kaikkia kauneuteen liittyviä lahjakortteja (kampaaja, kosmetologi, kemppariliikket esim. Kicks). Yleisesti varmasti myös hieronta, ravintola tai yö hotellissa olisi monen mieleen. Opiskelijalle suuri apu voisi olla esim. lahjakortti ihan vaikka ruokakauppaan.

Sitten taas jos tykkää leipoa, niin itsetehdyt lahjat on mielestäni ihan superhyvä idea. Leipoa vaikka kuivakakku tai itsetehtyä toffeeta. Tämä jos mikä on hyvä idea, koska lahjanantaja on oikeasti nähnyt vaivaa ja aikaa lahjan tekemiseen.

Jos tuntuu, että yksinkertaisesti ei keksi mitään ostettavaa niin raha toimii aina! Tuntuu, että nykypäivänä se on paljon nuortenkin suosiossa. Myös joulukukat ovat sellainen asia mikä kuuluu jouluun, joten kukat ovat omasta mielestäni hyvä lahja jouluun.

Joka tapauksessa lahjaa ostaessa on aina ajatus tärkein. Antamisen ja saamisen vilpitön ilo on aina parasta lahjoissa. Oli se sitten itsetehty tai kaupasta ostettu, suuri tai pieni niin aina silti yhtä arvokas. ❤️

P.S oma lahjalistani on tänä(kin) vuonna niin pitkä (ja kallis), että en taida uskaltaa näyttää sitä edes Joulupukille.

Antoisia lahjanostohetkiä, älkää tehkö siitä turhan stressaavaa

//Maija

Elämä on valintoja

Kampaamokoulua käydessäni meillä oli yksi opettaja jolla oli tapana aina sanoa, että elämä on valintoja. Hän oli siinä aivan oikeassa ja asian ytimessä. Välillä tulee aina mietittyä tätä lausetta ja itseasiassa sitä tulee nykyään aina itsekin välillä käytettyä.

Vaikka emme sitä ehkä ajattele, mutta teemme päivittäin ihan älyttömästi erilaisia valintoja. Mistä sitten tietää mitkä niistä ovat hyviä ja mitkä eivät? Kaikki valinnat ei kuitenkaan voi olla pelkkää hyvää- tai huonoa. Joskus meidän valintoja arvostellaan ja joskus me saatamme sortua arvostelemaan toisten valintoja.

Itse olen miettinyt omia valintojani. Valinnathan ovat kuitenkin tuonut minut tähän missä nyt olen. On tullut tehtyä kyllä älyttömän paljon hyviä valintoja, mutta näin paljon valintoja tehneenä myöskään kaikki ei ole ollut hyviä ja onnistuneita.

Mikä määrittää sitten sen, onko valinta hyvä vai huono. Joskushan hyvä valinta voi osoittautua myöhemmin huonoksi ja toisinpäin. Jotkut sanovat, että eivät tekisi mitään toisin, uskon kuitenkin että meillä kaikilla on edes yksi asia minkä tekisi eri tavalla.

Tuleviin valintoihin onneksi voi vaikuttaa, menneisiin ei enää voi. On asioita joita tottakai valitsisin ja tekisin eri tavalla, jos olisin tiennyt kuinka asiat menee sen valinnan jälkeen. Mutta tämä onkin kinkkinen juttu, koska mistä voisi ennen valintaa tietää, että valinnan jälkeen kaikki menee persiilleen. Eli toden näköisesti valinta olisi sama ja väistämättä tulisi se mahalasku.

Voin onneksi todeta, että onneksi valtaosa omista valinnoistani on kuitenkin onnistuneita. Valinnat, niin hyvät kuin huonot ovat tehneet minusta kuitenkin vahvan, periksiantamattoman ja itsenäisen naisen joka selviää myös myrskyistä ja mikä tärkeintä; seisoo omilla jaloillaan.

Mun onnistuneet valinnat on vienyt mua mitä ihmeellismpiin paikkoihin. Olen mun valintojen kautta nähnyt niin paljon maailmaa, erilaisia kulttuureita ja päässyt kokemaan kaikkia uskomattomia juttuja. Jos olisin valinnut toisin ja päättänyt pysyä vain kotona, kaikki kokemukset olisi jäänyt kokematta. Olen viime aikoina iltaisin nukkumaan mennessä ajatellut paljon sitä, kun olimme Karibian risteilyllä ja pysähdyimme siellä Anguillan saarelle uimaan delfiinien kanssa. Jos olisimme valinneet olla lähtemättä risteilylle, en olisi saanut etuoikeutta uida delfiinien kanssa. En tiedä miksi juuri tämä pyörii tällä hetkellä mielessä, mutta sen tiedän että tuohon paikkaan haluan vielä joskus palata.

Uimassa Penelopen kanssa upealla Anguillan saarella. Super eläinrakkaana ihmisenä tämä oli yksi elämäni parhaista kokemuksista. Delfiinit ovat upeita ja älykkäitä eläimiä.

Kuinkas sitten meidän jokapäiväiset valinnat? Itse valitsen aina ensimmäisenä aamuisin ajatella jotain mukavaa. Sama pätee myös illalla nukkumaan mennessä. Ja kaikessa siinä välissä. Olen myös yrittänyt harjoittaa sitä, että jos mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, olen sitten hiljaa. Valintoja me kaikki yritämme varmasti tehdä niin, että ne olisivat mahdollisimman hyviä meille, että meidän läheisille. Joskus tulee valittua väärinkin ja se on ihan ok. Siitäkin yli päästään, koska kaikella on tarkoituksensa ja ihmisiähän tässä vain ollaan. ❤️

//Maija

Epämukavuusalue

Kuinka monelle sana epämukavuusalue kuulostaa tutulta? Minkälaisia epämukavuusalueet voivat olla? Kuinka epämukavuusalueelle tulisi astuttua useammin?

Olen itse siitä hassu, että olen aina suuna päänä jokaisessa, hulluissakin paikoissa. Olen hypännyt benji hypyn, esiintynyt monessa eri näytelmässä nuorempana isoillekin yleisöille, tullut Haitilla maailman pisintä vaijeriliukua, kokeillut laskuvarjosimulaattoria ja nämä on vain murto-osa siitä mitä olen kokeillut. Enkä ole ikinä kokenut olevani näissä asioissa epämukavuusalueella. Päinvastoin olen kokenut, että olen saanut näistä aivan jäätävät adrenaliinikiksit ja olen onnellinen että olen kokeillut kaiken, enkä ole jättänyt kokeilematta mitään mitä haluan sen takia etten uskaltaisi. Ja nyt olenkin pitkään haaveillut sky diving hypystä.

Mutta jos puhutaan epämukavuusalueesta niin mitä se on mulle? Mulle se on enemmän arjen ulkopuolelle menevät asiat. Tuttu arki, mitä me kaikki rullaamme viikosta toiseen on helppoa keholle ja mielelle. Käydään töissä, kaupassa, mahdollisissa harrastuksissa mitkä on jo tuttuja. Muistatko esimerkiksi tunteen kun aloitit uuden harrastuksen? Oliko se sulle pelkkää intoa ja uuden asian opettelua? Kiva jos niin on, itselle kuitenkin tuollainen asia on epämukavuusalueelle astumista. Kohdallani voisin ottaa esimerkiksi sen, kun aikoinani aloitin käymään salilla. Ensimmäiseen kahteen vuoteen en suostunut menemään sinne yksin. Tarvitsin aina Jonin mukaan tai sitten kävin Marian kanssa ryhmäliikunnassa. Mistäkö tämä johtui? No ainoastaan siitä, että olin niin epämukavuusalueella ja olin siellä todella pitkään salia ajatellen. Hirvitti ajatus siitä, etten osaa käyttää jotain laitetta tai jään jumiin jonnekin. Nykypäivänä tämä epämukavuusalue on mulle täysin mukavuusalue. Ja kyllä, nykyään käyn salilla suurimmaksi osaksi yksin. 😁 Ja nykyään salilla yritän mennä treenien osalta epämukavuusalueelle. Ei ole helppoa mennä soutamaan jos juoksumatto houkuttelee aina enemmän. Eli soutaminen on mulle epämukavuusaluetta kun taas juoksumatto on mun mukavuusaluetta.

Miksi sitten on niin tärkeää mennä epämukavuusalueelle? Tuo on aika hyvä vertauskuva tuo juoksumatto vs soutulaite. Jos päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen olet pelkästään juoksumatolla etkä kokeile ollenkaan soutulaitetta, lakkaat jossain vaiheessa kehittymästä. Ja suurin piirtein jokainen kuitenkin haluaa kehittyä, onnistua ja tulla paremmaksi.

Koen, että myös tietynlaiset sosiaaliset tilanteet ovat mulle epämukavuusaluetta. On tilanteita, että vaikka ihmissuhteissa on tilanteet muuttunut ja se ei olekaan enää niin mukavuusaluetta kuin aiemmin on ollut. Silti on kuitenkin tilanteita, missä et voi välttyä tältä epämukavuusalueelta.

Kun miettii asiaa, niin nämä epämukavuusalueet saattavat rajoittaa omia tekemisiä. Tämäkin on tietysti niin paljon kiinni ihmistyypistä. Itselläni se ei rajoita mitään, mutta välillä hyppy epämukavuusalueelle voi ottaa hetken aikaa että sinne uskaltaa hypätä. Epämukavuusalueelle meno saattaa vaikuttaa aivojen raskaampaan toimintakykyyn ja mulla tulee ainakin pää kipeäksi. 😅 Kuitenkin, JOKAISESTA hypystä epämukavuusalueelle seuraa jotain. Aina se ei välttämättä ole sitä mitä odotit, mutta ainakin hyppäsit. Ja joistakin hypyistä tulee ajan saatossa lopuksi mukavuusaluetta.

Vaikkakaan siinäkään ei ole mitään väärää jos haluaa pysytellä ainoastaan siellä mukavuusalueella. Mulle mun mukavuusalueeseen kuuluu koti, perhe, hyvät ystävät, tuttu työpaikka, tutut harrastukset ja aivojen lepuuttaminen koirien ja kissan kanssa. Itse olen kuitenkin haastanut itseäni koko ajan enemmän epämukavuusalueelle, koska elämä ei anna jos ei siltä pyydä.

Nyt jos olet miettinyt tekeväsi jotain, mikä menee oman mukavuusalueen ulkopuolelle niin ei muuta kuin anna mennä. Elämä voi antaa myös iskun vasten kasvoja, mutta sitten yrität vain uudestaan. Itse olen yrittänyt kertoa itselleni, että epäonnistumista ei kannata pelätä. Ei voi epäonnistua tai onnistua jos ei koskaan poikkea polulta.

Näillä ajatuksilla siirrytään kohti marraskuuta.

Mulle yksi mukavuusalueesta on juhlat. Rakastan kaikkia juhlia. Tämä kuva tämän kevään ihanilta 70-vuotis juhlilta.

// Maija

Oi sinä ihana kesä!

Kesä on kyllä ehdottomasti ihmisen parasta aikaa!! Ja miksi se menee aina niin nopeasti? Sanonta menee, että juhannuksen jälkeen kesä on ohi. Kuulostaahan se hullulta, mutta juhannuksesta tosiaan alkaa päivät lyhentyä ja mennään kohti syksyä.

Juhannuksena on ihana pukea kukkaseppele päähän!

Oma kesä on mennyt taas töiden parissa. Reissuissa kun paljon ollaan aina talvisin oltu, niin kesällä harvemmin tulee lomailtua pitkiä aikoja. Nyt meillä on elokuussa viikko lomaa ja kyllä sitä vaan jo vähän odottaa. Siihen asti on kuitenkin mukava nauttia ihanista vapaapäivistä. Ja kesäilloista, toki kesäillat on tällä hetkellä aika viileähkön puoleisia.

Ollaan saatu kyllä tänä kesänä jo tähän mennessä nauttia harvinaisen hyvistä kesäkeleistä, toivotaan että niitä riittäisi vähän vielä elokuullekin. Suomessa kuitenkin aiomme lomalla pysyä.

Haaveissa olisikin lähteä vähän kiertelemään Suomea. Juuri ystävien kanssa puhuimme kuinka hassua on, että minäkin olen käynyt monessa maailman kolkassa mutta Suomessa en Kuusamoa ylempänä. Ajatuksena olisi ainakin käydä tsekkaamassa tämän vuoden asuntomessutarjonta. Ja uskaltaisikohan jo lähteä käymään vaikka päivän Viron reissulla? On kuitenkin vielä pari kuukautta omaan lomaan ja maailma voi muuttua siinä ajassa paljonkin. Kerro ihmeessä jos sulla on jotain suosikki paikkoja Suomessa, mikä olisi aivan pakko nähdä..?

Suomen vihreys on kyllä kesällä upea!

Me ollaan kuitenkin sellaisia, että me ei onneksi koskaan suunnitella liikoja etukäteen niin ei tule sitten pettymyksiä. Mennään juuri sen mukaan minkämoinen on maailmanmeno ja fiilis juuri silloin. Ja jos ei vaikka jostain syystä pystyisi mitään tehdäkään, niin onneksi kotona on aivan parasta olla myös.

Tämä kesä on antanut jo paljon tähän mennessä. Ollaan grillattu jo enemmän kun viime kesänä yhteensä. Minua ei myöskään haitannut, että kaikki kesätapahtumat on peruttu. Mielestäni kesä on sujunut oikein hyvin ilmankin ja ei ole ainakaan väkipakolla tarvinnut mennä kastumaan ja palelemaan festareille. Vaikka toki provinssin aikaan olisi ollut kyllä aivan huikeat kelit. Niin lämmin on ollut provinssin aikaan varmaan viimeksi silloin kun oltiin Elinan kanssa fanittamassa HIM:n keikkaa ja siitä on varmaan 15vuotta. Kesän alussa Joni hommasi meille myös sähkömoperin ja sähköpotkulaudan ja niiden kanssa on kyllä aika kulunut mukavasti.

Toivottavasti sullakin kesä on sujunut mukavasti ja toivottavasti rajoitukset eivät ole sotkeneet kaikkia suunnitelmia kesältä. Osalla on varmasti ollut kovia päätöksiä kesäjuhlien, varsinkin häiden suhteen pitääkö juhlat myöhemmin vai siirtääkö kokonaan. Eli niiden suhteen tsemppiä kaikille ja ihanaa loppukesää, toivotaan meille vielä aurinkoisia ja lämpöisiä kelejä. ☀️

Vielä on onneksi kesää jäljellä.

//Maija

Nytkö jo kevät?

Aamulla heräsin siihen, että pihalla oli ihanan valoista. Yleensä tähän aikaan vuodesta sen valoisuuden pitäisi johtua lumesta. Nyt se kuitenkin johtui siitä, että päivästä oli tulossa todella selkeä ja aurinkoinen.

Sellainen helmikuu, että on etsittävä kaapista kevyempää päälle laitettavaa. Puhelimen papanasää näytti kolme astetta lämmintä. Avasin ikkunaa ja kuulin linnun laulua, ihanaa.

Vapaapäivät on ihania, koska jos on tällainen ilma kuin tänä aamuna saa lähteä rauhassa koirien kanssa ulkoilemaan. Jätin kuulokkeetkin kotiin, koska halusin imeä kaiken linnunlaulun ja upean sään itseeni.

Pyörätiet ovat niinkuin myöhään keväällä; kuivahkot ja täynnä hiekkaa. Lumet on sulanut lähestulkoon kaikki ja sellaiset lenkkireitit jotka ovat olleet jäätiköllä , olivat sulaneet ja helposti kuljettavissa.

Kävellessäni mietin, että täytyy olla enemmän läsnä. Tuokin, että tietoisesti jätin musiikin kotiin sai väkisinkin aivot rentoutumaan. Minä kuuntelen yleensä aina pitemmillä lenkkimatkoilla musiikkia ja tulen varmasti jatkossakin kuuntelemaan. Tänä aamuna parasta musiikkia oli kuitenkin linnunlaulu. Ja tietenkin se aurinko.

Kävellessäni mietin myös, että tuntuu kuin olisimme jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Olen koko talven odottanut kunnolla lunta. Vanhemmiten ja matkailun myötä olen oppinut arvostamaan sitä, että meillä on neljä vuodenaikaa. Tai ainakin pitäisi olla. Neljä vuodenaikaa on iso rikkaus ja sen takia talvena olisi kiva, että olisi lunta.

5.2.2020. Helmikuun alussa on saatu nauttia pienestä lumikerroksesta.

Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että koska se talvi ei kunnolla koskaan tullut, niin tarvitseeko sen enää sitten tulla. Varsinkin jos ilmat rupeavat olemaan näin upean keväisiä. Lappiin olisi upea lähteä kinoksia katselemaan, siellä niitä onneksi vielä on talvisin.

Nauttikaa auringosta ja olkaa läsnä itsellenne. Meinasin aamulenkillä napata kuvan auringonnoususta, mutta eihän mulla ollut edes puhelinta mukana. No, paremmin se näkyi omilla silmillä kun ruudun läpi. 😉

Nyt laitan Puhelimet ja koneet loppupäiväksi pois. Ulkoa d-vitamiinia ja illan pimetessä salilta energiaa. Kokeilkaa tekin. ☺️

Katsotaan kuinka meidän alkavan kevään käy.

// Maija

Niputettuna vuosi 2019

Jokaiseen vuoteen mahtuu aina hyviä ja huonoja juttuja. Kumpikin niin hyvät kuin huonot hetket kuuluvat jokaiseen vuoteen. Mennyt omani on kuitenkin ollut kuitenkin parhain ikinä. Vastoinkäymisiäkin toki on ollut, mutta ne kuuluvat asiaan. Seuraavaksi lyhyesti oma vuoteni.

Alkuvuosi meni rauhassa häitä järjestellen ja töitä tehden. Oikeastaan koko 2018 loppuvuosi ja tämä alkuvuosi meni hääkutsuja tehdessä, niin mukavaa puuhaa se oli. 😅 Lopulta ne sitten valmistuivat, Jonin pienen painostuksen ansiosta.

Hetki siinä meni, mutta hyvät tuli.

Seuraavaksi lähdimmekin jo kohti Thaimaata ja hääpaikkaamme. Olimme kylläkin enemmänkin reppureissulla ja kävimme hääpaikan lisäksi Ko Samuilla, mikä on yksi meidän lemppareista ja tietysti Bangkokissa, koska se tarjoaa aina jotain uutta. Tällä reissulla meillä oli aika tiukka aikataulu ja paljon valvomista ja nyt kun häät on pidetty, voin kertoa että reppureissussa oli vähän sellainen olo että ollaanko hulluja kun häät pidetään ulkomailla. No ei me onneksi oltu.

Onnellinen siitä, että hääpaikka oli täysi 10.

Tämän reissun jälkeen ei kauaa ehditty kotona olla kun lähdettiin Seychelleille, taas rinkat selässä. Pari viikkoa meni siellä. Reissu oli mukava, mutta kohteena kuitenkin semmoinen että olisin ollut viikon jälkeen valmis tulemaan kotiin. Siellä ei ollut muutakun rantoja ja lisää rantoja.. Kaikki peräjälkeen samanlaisia. Hienoja tottakai, mutta rantoja on kuitenkin tullut nähtyä eikä nämä ollut yhtään sen erikoisempia kun muuallakaan. Kilpparit olivat upeita ja ikimuistoisia ja täten myös reissun kohokohta. Kiva oli käydä, mutta ei sinne tarvi toiste lähteä.

Rannalta rannalle.

Oli kesäkuuta kun tulimme Seychelleiltä. Siinä oli pari viikkoa kun lähdimme Berliiniin. Berliini oli tosi kiva paikka ja sinne tulee varmasti lähdettyä uudestaan.. Meille osui sinne todella kuumat kelit, ei ainakaan tarvinnut palella.

Piece of Berlin Wall

Syksyllä mun ihanat ystävät järjestivät minulle polttarit. Meillä oli kertakaikkiaan ikimuistoinen reissu. Ensin he veivät minut mökille ja sitten lähdimme Puolan Gdanskiin. Koko viikonloppu oli täynnä mukavaa yhdessäoloa ja Puolassa päästiin kaikki ratsastamaan. Nämä tytöt ovat täyttä kultaa.

Hevosten kanssa olo on kokonainen. ❤️

Sitten olikin jo häät ja taas mentiin pari viikkoa. Se nyt edelleenkin on parasta tähän asti ikinä.

❤️

Loppuvuosi on mennytkin sitten todella nopeaa. Töissä avattiin myymälä ideaparkkiin ja kaikki on uutta ja ihmeellistä, että aika on kulunut tosi nopeasti.

Vuosi on ollut vauhdikas ja sisällöltään todella rikasta aikaa. Olikin mukavaa loppuvuodeksi vain rauhoittua. Onneksi siskoni perheellä on kaikki rentoutumiseen tarvittavat välineet, niin joulu kuin uusi vuosikin on mennyt paljuillessa ja pihasaunoessa. Yllättäviäkin asioita on tullut matkan varrella, mutta kaikella on aikansa ja tarkoituksensa.

Matkustelua ajatellen tällä hetkellä on pieni ähky. Täytynee miettiä mihin sitä seuraavaksi suuntaa, missä olisi jotain uutta annettavaa. Tällä hetkellä on parasta olla vaan kotona ja rapsutella elukoita.

Tämän vuoden uusin tulokas.

Uusi vuosi tuo tullessaan mitä tuo. Sinänsä mitään uudenvuodenlupauksia ei erikseen tullut tehtyä, mutta ajattelin kuitenkin että kävisin kerran kuukaudessa hierojalla ja saisin ylläpidettyä 2019 vuonna hankkimani salikunnon. Katsotaan vuoden lopussa kuinka on käynyt. Ja tietenkin toivoisin, että läheisteni, ystävieni ja eläinteni kanssa saisin olla terveenä. Terveys on kuitenkin kaikkein tärkein.

Ihanaa uutta vuotta kaikille, toivottavasti se tuo teille kaiken toivomanne. ❤️

2020

// Maija