How things are going?

Olin jo koulussa kova kirjoittamaan ja muistankin kuinka kerran yhteen aineeseen kirjoitin loppuun, että olisin kirjoittanut enemmänkin mutta paperi loppui kesken. Opettajalla on varmasti ollut mielenkiintoista lukea tarinoitani, mielikuvitus laukkasi jo silloin.

Innostus kirjoittamiseen oli tietenkin yksi syy siihen, miksi nämä sivutkin perustin. Suurin syy kuitenkin blogin kirjoittamiseen oli alunperin se, että saisin jakaa teille kaikille omat matkakokemukseni. Samalla tämä toimisi omana pikku päiväkirjana, jonka avulla voisin aina palata itsekin takaisin omiin seikkailuihini.

Seikkailulla tänä talvena omassa metsässä, risusavotassa.

Kuinka sitten kävikään? Olin juuri pääsemässä vauhtiin ja sitten tuli mikä nyt tuli, sitä ei jaksa enää edes ääneen sanoa…. Kertomukset loppuivat siihen. Ainakin matkojen osalta. Käykö niin, että matkakertomuksien sijaan, tästä tuleekin raksablogi kaikkine kommelluksineen? Toki tottakai oli ajatuskin kirjoittaa siitä kuinka kaksi ihmistä kenellä ei ole mitään hajua rakentamisesta, aikoo rakentaa/rakennuttaa itselleen kodin. Pääajatus aikoinaan oli kuitenkin kirjoittaa täällä pääosin maailmanmatkailusta, kauneusjutuista ja muodista koska ai että ne on lähellä myös mun sydäntä. Kaiken kaikkiaan aika laajaksihan tämä aihealue on mennyt, mutta toisaalta elämässä on muutakin kun matkailu. Miksi ei siis kirjoittaa myös elämästä yleensä.

Harmittaa. Minun olisi pitänyt luoda tämä blogi jo aiemmin. Minä olen nähnyt valtavasti maailmaa ja olisi kiva ollut kaikesta kertoa. Vanhoista matkoista on kuitenkin vaikea lähteä kertomaan jos niistä ei ole mitään dokumenttia tallessa. Faktat voivat olla pitkän ajan jälkeen hataria. Parhaimmat kertomukset tulevat, kun kerrot ne suoraan päivän jälkeen paperille. Silloin tarinat ovat parhaimmillaan.

Minun on ikävä maailmalle. Haluaisin jo kovasti uusia kokemuksia eri kulttuureista ja paikoista. Ja kertoa niistä täällä, kuinka paljon maailmalla onkaan annettavaa ja kuinka paljon se avartaa omaa maailmankuvaa. Kuinka se muuttaa suhtautumista elämään. Kuinka välillä on maailmalla tunteet pinnassa kun näet jotain epäoikeudenmukaista, tai näet ihmisiä kenellä ei ole mitään ja he ovat silti onnellisempia kuin moni muu tapaamani ihminen.

Olen myös valmis jo kohtaamaan sen, kuinka tämä pandemia on muuttanut maailmaa ja minkälaista matkustaminen on jatkossa. Varmasti joksikin aikaa se tulee muuttumaan jollain tavalla, ellei pysyvästi?

Siihen asti kunnes maailma taas aukeaa, suunnittelen täydellä höyryllä meidän tulevaa kotia. Ai että siitä tulee hieno, sitten joskus. Arki täyttyy töiden lisäksi myös liikunnalla, johon yritän etsiä vaihtelua ettei menisi saman toistamiseksi. Minussa asuu myös pieni hortonimi-Hemuli ja olenkin ehtinyt tappaa jo yhden hortensian. Vaikka sitä kuinka rakastin, ei se kestänyt pikku pakkasta.

Orvokit jaksaa kukkia kylmästä huolimatta.

Kevät on ollut pitkä ja kylmä. Ensi viikolta odotan lämpöä!

Rakkautta ihmiset ❤️

//Maija

Me ostettiin tontti!

Toki jo vuosi sitten. Kun haaveilee tarpeeksi kauan jostain, joskus ne haaveet sitten toteutuvat. Alkuun oli haaveissa tonttipaikka missä on oma rauha, mutta että siitä on lyhyt matka lähteä vaikka illalla hakemaan hese luukulta megikset. Halusin myös, että se olisi veden äärellä ja että siitä olisi lyhyt matka töihin. Hirveästi kaikkia haaveita oli. Jossain vaiheessa sitten jo luovuin ajatuksesta, että siinä ei tarvitse olla vettä lähellä, koska mistä löydät tonttipaikan, joka vastaa vastaa kaikkia sun haaveita? No ei mistään, tai sitten ne hyvät oli jo ostettu tai menivät perintönä eteenpäin. Ajattelin myös, että on ihan ok jos siinä on naapureita, kunhan nyt ei aivan talossa kiinni. Ja tietenkin toiveena oli myös, että tonttiin ei menisi aivan puolet talon hinnasta.

Risusavottaa on jo jonkinverran tullut tehtyä.

Sitten tapahtui jotain järisyttävää. Olin pitkään selaillut Seinäjoen tontti-ilmoituksia. Yhtenä päivänä selailin facebookkia ja joku kavereistani oli jakanut kivannäköisen hirsitalon myynti-ilmoituksen. En josstain syystä saanut auki linkkiä ja menin sinne etuovi.comin kautta. Hirsitalo sijaitsi Ilmajoen puolella ja jostain syystä päätin tsekata Ilmajoen tonttitarjonnan ja siinä se oli! Laitoin Jonille puolivitsillä, että tällainen olisi tarjolla. Seuraavaksi Joni soitti ja ilmoitti menevänsä huomenna katsomaan paikkaa.

Laaduntarkkailijat hommissa.

Paikka tuntui heti omalta. Teimme tarjouksen, he tekivät vastatarjouksen ja se oli siinä. Viikossa olimme onnellisia tontin omistajia. Hiukan toki tuleva mietitytti, koska juuri oli koronapaska alkanut ja ei ollut täyttyä tietoa tulevasta. Olen kuitenkin kova riskien, enkä murehdi tulevasta ja tässäkin tilanteessa se kannatti.

Tytötkin rakastaa heidän uutta reviiriään!

Ja tosiaan, saimme tontilta kaiken mitä halusimme. Se on iso, siinä on yksi naapuri ja sekin riittävän kaukana, työmatka ei pidenny kuin viidellä kilometrillä, megis on aina saatavissa ja mikä tärkeintä; oma rantaviiva ja VESI LÖYTYY!! Melkein meidän takapihalta lähtee 17km luontopolku ja muutenkin upeat kangasmaastot lenkkeilyyn. Näistä ei osattu edes haaveilla. Eli saatiin vielä vähän extraa kaiken päälle. Nyt en malta odottaa, että joskus saadaan sinne koti pystyyn.

Oma rantaviiva.

Eli se mitä halusin tällä kertoa; ei kannata koskaan lopettaa haaveilua koska usein ne haaveet voi vaikka ihan vahingossa toteutua. ❤️

Ihanaa pääsiäistä //Maija

Empire State of mind!

Tämä upea Alicia Keysin ja Jay-Z:n kappale kun soi, saa mulle aina järjettömän ikävän New Yorkiin. Tähänastisista maailmankolkista mulle on valkkautunut kaksi lempparikaupunkia ja ne on ehdottomasti juurikin tämä New York ja toinen on Bangkok. Kaksi niin erilaista kaupunkia on vienyt täysin mun sydämen.

New Yorkissa eniten kiehtoi sen ”jännittävyys”. Tuntui, että joka nurkan takana odottaa jotain uutta jännää. Kapuaminen Empire State buildingiin ja sieltä näkymät New Yorkin ylle. Puhumattakaan elokuvista tutusta Central Parkista ja hotelleista, mitkä näkyvät elokuvissa. Tai kävely Time Squarella, ihmetellen sitä valojen välkettä. Ja aina kun näkee televisiossa Brooklyn Bridgen, tulee hihkaistua että tuollakin ollaan oltu. Hiljaiseksi siellä saa World trade centerin muistomerkki. Se, minkälainen tuska siellä on kärsitty on aistittavissa. Vaikka New York on suurkaupunki, olo tuntui silti todella kotoisalta siellä. Sitten kun maailmantilanne rauhoittuu, lähden heti kaupunkilomalle New Yorkiin!

Omat tärpit New Yorkiin:

  • Empire State Building ja siellä niin korkealle kuin pääset
  • World Trade Centerin muistomerkki
  • Aamiainen jossain periamerikkalaisessa ravintolassa.
  • Brooklyn Bridge
  • Jos mahdollista, lähde mukaan jollekin kiertoajelulle, siinä näkee paljon
  • Times Square
  • Ja tottakai itsestäänselvyys Vapauden patsas

Tärpit saattaa lisääntyä sitten kun siellä pääsee seuraavaksi käymään, koska tekeminen sieltä ei lopu varmasti ikinä.

Ethän katoa minnekään New York, minulla on ikävä sinua.

Bangkok. Toinen kaupunki jolla on erityinen paikka sydämessäni.

Silloin ensimmäistä kertaa Bangkokissa ollessani, se tuntui aivan liian suurelta ja vilkkaalta. Siellä ihan jännitti mennä. Tuntui, ettei siellä pääse eteen eikä taakse. Taksikuskit eivät osanneet sanaakaan englantia, eivätkä ymmärtäneet paikkoja vaikka kartasta näytti. Ajatuksena oli vain, että kuinka täältä pääsee pois. Kauppakeskuksessa eksyi ja aina kun ajattelit löytäneesi pihalle, olitkin väärällä puolella kauppakeskusta.

Sitten kuitenkin ensi shokin jälkeen aloin tutustua Bangkokiin enemmän. Aloin selvittää missä siellä on mitäkin ja kuinka siellä kuljetaan. Rakastan selvittää ennen matkalle lähtöä kaiken mahdollisen paikasta ja siksi minulle onkin Lonely Planetin kirjat tulleet todella tutuiksi.. Ja kerta kerralta varasimme hotellin aina vain lähempää ”ydintä”. Lopulta siinä sitten kävi niin, että opin täydellisesti käyttämään siellä ilmajunaa ja kerran vietettiin Jonin kanssa yksi päivä matkaten vain ilmajunalla edestakaisin, että osaan kulkea sillä vaikka unissani. Ja tämähän aukaisi meille aivan älyttömästi uusia kolkkia koko kaupungissa. Bangkokissakin voi alue muuttua yhtä-äkkiä rauhaisaksi, se vaatii vaan pikkasen ilmajunalla huristelua. Olen myös opetellut mistä kaupunginosista löytyy mitäkin ja tämä antaa mahdollisuuden saada kaupungista kaiken irti. Parasta on kun pystyy kulkemaan siellä täysin paikallisten joukossa vaikuttamatta yhtään hukassa olevalta. Ollaan jopa kerran tultu lentokentältä junalla keskustaan ja olihan sekin elämys laukkujen kanssa!

Mikä sitten tekee Bangkokista lempparin? No jos New York ei nuku koskaan, niin ei nuku kyllä Bangkokkikaan. Ensinnäkin olo siellä tuntuu aivan kuninkaalliselta, koska siellä on varaa majoittua viiden tähden hotelleissa ja ne todellakin ovat aina joka pennin veroisia, enkä enää edes käytä muita majoitusvaihtoehtoja siellä, koska ne vaan on niin HALPOJA!! Tykkään myös aktiviteeteista, jotka ovat Bangkokissa loputtomat. Voit aloittaa ja lopettaa päivän hieronnalla ja tehdä kaikkea siinä välissä; ajella ilmajunalla, ihmetellä ostarissa, käydä keilaamassa, tehdä ikkunaostoksia ja ihan oikeitakin ostoksia. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ja sitten ruokapaikat. Bangkok on oikeen kulinaristin unelma ja sieltä löytyy joka makuhermolle jotain. Todennäköisesti tilanteen helpottuessa löydän itseni New Yorkin lisäksi myös Bangkokista!

En paljoa huijaa jos sanon, että laukut on jo pakattuna

Bangkokin tärpit:

  • Hotellit. Hemmottele itseäsi luxustason hotellilla, minkä saat Bangkokissa edullisemmin kuin Suomessa omenahotellin
  • Hieronnat. Ei jää ainakaan siitä kiinni, etteikö olisi valinnanvaraa
  • Bangkokissa on myös paljon laadukkaita manikyyri- ja pedikyyri paikkoja, kokeilemalla löytyy parhaimmat
  • Halpa liikkua paikasta toiseen (ilmajuna)
  • Bangkokista on keskiössä, mistä voit jatkaa matkaamista mitä hienoimpiin paikkoihin Thaimaassa
  • Ruokakulttuuri
  • Itse tykkään Bangkokin ostareista, Siam Paragon on mun lemppari. Siellä on kiva oikein helteisenä päivänä vilvoitella ja tehdä ikkunaostoksia. Tykkään myös Terminal 21:stä. En ole toki kaikissa ehtinyt käydä, mutta tähänastisista kokemuksista nämä ovat lemppareitani

Tässä omat lempparikaupunkini tähänastisista kokemuksista. Voi kuinka odotankaan jo uusia seikkailuja. Toivottavasti nämä kaupungit ja kaikki muut uudet seikkailut jaksavat odottaa, koska itseltä meinaa loppua jaksaminen uuden seikkailun odottamiseen!

//Maija

International Women’s Day

8.3.2021, virallinen Kansainvälinen naistenpäivä. Vuosi vuodelta mielestäni tämä päivä nostetaan aina vain enemmän esille ja se on kaikella tapaa hyvä asia. Tämä päivä on tärkeä, koska naisten oikeudet eivät ole itsestäänselvyys ja on sellaisia maailmankolkkia missä naisilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Ja juuri näiden naisten takia, meillä joilla on oikeuksia, on hyvä tuoda äänemme kuuluviin. Tasa-arvo menee koko ajan eteenpäin, mutta luulen että tekeminen tämän asian tiimoilta ei lopu koskaan.

Mitä ajatuksia minulla herättää naistenpäivä? Tässä muutama ajatus:

  • On etuoikeus asua maassa, jossa naisilla on oikeuksia
  • Saan itse päättää asioistani
  • Saan tienata omat euroni ja kerryttää samalla eläkettä
  • Saan sijoittaa
  • Saan seisoa omilla jaloillani, olematta riippuvainen kenestäkään
  • Voin matkustaa itsenäisesti, koska minulla on passi mihin en tarvitse kenenkään lupaa
  • Saan pukeutua niinkuin haluan
  • Minulla on äänioikeus
  • Saan halutessani kouluttautua
  • Saan itse päättää kehostani
  • Sain itse valita puolisoni

Tuntuu hurjalta ajatella, että nämä kaikki asiat eivät todellakaan ole maailman kaikille naisille itsestäänselvyyksiä, niinkuin ne minulle ovat. Toivotaan, että joskus olisi asiat niin, että ne olisi meille kaikille lähtökohtaisesti samat ja reilut. Ihanaa naistenpäivää kaikki naiset, muistakaa hemmotella itseänne.

P.S Vaikka haluankin olla itsenäinen, niin parasta on kuitenkin mies vierellä, joka avaa paholaisen hillopurkin kun omat voimat eivät siihen yksinkertaisesti riitä. ❣️

//Maija

Paukanevan pitkospuut!

Minustako eräjorma? Tämä talvi on ollut meille kaikille erilainen, se jo tiedetään. On myös täytynyt opetella vapaa-ajalla tekemään jotain muuta kun ottaa lennot lämpöiseen. Menneenä viikonloppuna oli aivan upeat kelit ja oli pakko keksiä jotain tekemistä ulkona, koska aurinkokelit on pakko viettää ulkona jos on vapaalla. Ajateltiin sitten lähteä eräjormailemaan ja kohteena oli paukanevan pitkospuut.

Kylpemistä auringossa.

Vaikka olen jo toistakymmentä vuotta asunut Seinäjoella, ihan kaikkea ei ole tullut täällä testattua ja nämä pitkospuut oli yksi sellainen asia. Haettiin vain ennen lähtöä kaupasta makkarat ja pillimehut kyytiin ja lähdettiin retkelle. Keli oli niin upea, että paikalla oli paljon muitakin ulkoilijoita. Kauhuissani sitten soitin jos Sussulle, että voiko tuonne mennä kun porukkaa on niin paljon. Sussu oli kuitenkin oikeassa ja paikka oli niin iso, että kyllä sinne hyvin mahtui. Itse laavulle matka ei ollut pitkä. Laavu itsessään ei ollut mikään erikoinen, mutta ajoi asiansa ja hyvin sai makkarat paistettua. Ja vitsit, että laavumakkara voi sitten maistua hyvältä. Harvemmin tulee enää makkaraa syötyä, mutta nuotiomakkara toimii kyllä aina.

Makkaroiden jälkeen jatkettiin matkaa ja käveltiin vielä lintutornille. Komeat näkymät oli lintutornilta ja ihanan hiljaista. Lintutornilta sitten lähdettiin takaisin ja matkaa reitille tuli yhteensä n. 9km. Eli ihan kelpo jumppa sille päivälle. Meillä meni haaveillessa aika paljon aikaa ja oltiinkin melkein neljä tuntia tällä reissulla. Loppumatkasta oli aika hiljaista kun jaloissa alkoi jo tuntua kävely. Ja autolle päästessä oli parkkipaikkakin tyhjentynyt, enää kaksi autoa meidän lisäksi oli paikalla. Luonto on kyllä upea ja se löytyy yllättävän läheltä.

Vaikka loppumatkasta jalkoja painoi, hymy ei hyytynyt.

Paukanevan pitkospuiden plussat +

  • Selkeät opasteet
  • Kauniit maisemat
  • Siisti laavu ja roskaton ympäristö ylipäänsä
  • Ruuhkaton, vaikka autoja paljon olikin

Paukanevan miinukset –

  • Näin talvisaikaan ohitustilanteet oli vähän haastavia, koska jonkun piti aina hypätä vyötäröä myöden lumihankeen
  • Polku lintutornille oli hiukan tahmeaa kuljettavaa. Sinne oli huomattavasti kapeampi polku kuin muualla
  • Laavu ei ollut välttämättä niin tunnelmallinen kuin jossain muualla

Täytyy mennä käymään myös kesäaikana täällä, silloin ohitustilanteet voivat olla helpompia ja lintutornille ei tarvitse kahlata kinttupolkua pitkin.

Nyt kaikille makkarat ja pillimehut kyytiin ja ei muutakun patikoimaan paukanevalle!

Sun goes down.

P.S Harjaannutaan koko ajan enemmän eräjormailussa. Viime kerralla meillä oli kaikki tavarat paperikassissa ja nyt tajuttiin ottaa oikein reppu selkään. Ensi kerralla osataan ottaa sitten mukaan myös termospullossa kaakaota. Eli voisi sanoa, että kaikkea oppii tekemällä. 😁

// Maija

Spring fly.

Iskeekö sullekin aina keväisin kevätkärpänen? Mulle iskee ja tosiaan tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Tämä talvi on ollut niin upea ja kaunis, että en muista milloin olisi ollut näin kaunista. Päivät alkavat pidentyä ja nyt ollaan saatu nauttia upeista auringonsäteistä ja tänään avatessani verhoja, huomasin että aurinko jopa jo vähän lämmitti. Toki lasin läpi.

Tämä talvi on ollut kyllä niin upea, etten muista kyllä koska viimeksi olisi ollut näin kaunista ja puhdasta!

Mutta se kevätkärpänen. Näihin aikoihin se yleensä pistää. Miten se sitten ilmenee. No enimmäkseen sillä, että suunnitelmia on enemmän kuin aikaa (ja rahaa) millä toteuttaa ne. Kotia tekee mieli laittaa ja yksi mikä mulle tulee keväisin on kukat. Rakastan kukkia vuodenajasta riippumatta, mutta aina keväisin tekee mieli hakea uusi kimppu aina siivouksen jälkeen (tai melkein joka päivä). Vaatekaappi tekisi mieli laittaa uusiksi, kampaajalle pitäisi päästä kosmetologista puhumattakaan. Jotenkin tulee tietynlainen halu pitää itsestään vieläkin parempaa huolta kun yleensä. Suunnittelen kovasti myös matkoja. Haluaisin matkustaa kovasti Lappiin, mutta en tunnu pääsevän sen asian kanssa oikeen puuta pidemmälle. Eli todennäköisesti matka jää ajatustasolle. Mikäs siinä, aivot tuntuu tekevän muutenkin keväisin tuplatyötä kevätkärpäsen ansiosta. Onpahan Lapin matka edes ajatustasolla sitten.

Kukat tuo aina iloa.

Tämä aika on mielestäni toivon aikaa. Tuntuu jotenkin, että kaikki on mahdollista. Valon lisääntyessä saan itsestäni enemmän irti ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Eli voisiko sanoa, että kevät antaa meille ihanan paljon toivoa tulevasta..?

Aurinko armas.

Kuinka sinä koet kevään? Onko se sinulle toivon aikaa vai jotain muuta? Entä pureeko sinuun kevätkärpänen ja jos se puree, millä lailla se ilmenee?

// Maija

Balance

Tasapaino. Miten löytää kaikkeen tasapaino? Fyysisen tasapainon pystyt saavuttamaan harjoittelemalla fysiikkaa. Itse koen omaavani hyvän tasapainon ja tämän olen varmasti saavuttanut ratsastamalla aina aikuisikään asti. Mutta kuinka valtavasti se on vaatinut toistoja? Fysiikkaa kehittääkseen tarvitaan tuhansia ja vielä senkin jälkeen tuhansia toistoja. Siltikään toistot eivät välttämättä ole vielä täydellisiä. Meillä kaikilla on erilaiset fysiikat ja voi olla, että se joka oppii jonkun asian kymmenellä toistolla, toisella voi mennä tuhansia toistoja ja se ei ole vieläkään toimiva se toisto.

Mitenkäs sitten tasapaino kaikissa arkisissa jutuissa tai henkinen tasapaino? Nämä ovatkin sitten omasta mielestäni aivan eri juttu. Arkinen tasapaino. Tarkoitan tällä sitä kuinka löytää arjessa tapahtuviin juttuihin tasapaino? Itsellä tuottaa esimerkiksi vaikeuksia löytää tasapaino salilla käymiseen. Onko mulle hyvä käydä siellä kaksi kertaa viikossa vai viisi kertaa. Sitten tähän tulee mukaan vielä se henkinen tasapaino, joka välillä siellä salilla kyselee että onko tässä salilla hyppäämisessä mitään järkeä? 😅 Tai tasapaino syömisen kanssa. Pääsääntöisesti tulee syötyä puhtaasti, mutta sitten jos vaikka käyt päivällä lounaalla jossain niin illalla tekisi jo mieli hakea joku subi tms.. Miksi ei vaan voi käydä lounaalla ja illalla syödä kiltisti kananmunaleipä. SÄILYTTÄÄ NÄIN SE TASAPAINO.

Henkinen tasapaino onkin sitten juttu aivan erikseen. Fysiikallisesti pystyt sanomaan itsellesi, että tänään lähdetään salille ja harjoitellaan toistoja. Mielelle tätä ei kuitenkaan voi tehdä niin yhtä helposti. Meillä kaikilla on huonoja päiviä ja jos jo aamulla herätessä tuntuu vähän nihkeältä, niin silloin on todella vaikea sanoa mielelle, että nyt täytyisi toimia. Tässäkin asiassa täytyy löytää tasapaino ja hyväksyä se, että aina mielikään ei voi toimia täydellä teholla. Silloin voi pysähtyä vain miettimään, mistä kaikki johtuu ja miettiä pystyisikö siihen mielentilaan antamaan itselleen jotain millä siitä päästä yli? Sitä ei kuitenkaan kannata alkaa liikaa murehtimaan, koska todennäköisesti seuraavana päivänä, toivottavasti hyvin nukutun yön jälkeen kaikki on taas paljon valoisampaa, selkeämpää ja TASAPAINOISEMPAA.

Tasapainoista viikkoa kaikille!

Good day, good balance.

//Maija

2021

Vuodet kuluu niin älyttömän nopeaa ja taas vaihtui yksi. On ihanaa, että ollaan menossa kohti kevättä ja kesää. Aamuisin lenkillä huomaa jo sen, että päivä on alkanut pitenemään kukonaskeleen verran.

Uusi vuosi tuo tullessaan aina jonkinlaisia ajatuksia ja toiveitakin tulevasta. Itse yritin viime vuonna harjoitella sitä, että muutoksia voi tehdä pitkin vuotta. Aloittaa vaikka keskellä viikkoa, aina ei tarvitse odottaa maanantaita tai ensi kuuta muutokseen. Jos haluaa muuttaa jotain asiaa elämässä, se vaatii töitä. Ja töitä on tehtävä asian suhteen ympäri vuoden. Ei auta jos teet asian eteen jotain vuoden ensimmäisen kuukauden ja loppuvuoden odotat että asiat ratkeaa itsestään.

Uusi vuosi odotuksia täynnä.

Kysyin hyvältä ystävältäni ennen vuodenvaihdetta, meinaako hän tehdä mitään uudenvuoden lupauksia. Hän oli sitä mieltä, että ei tee mitään lupauksia vaan aikoo jatkaa aivan kuten tähänkin asti, koska se toimii. Mietin sitä omalla kohdallani ja miksi sitä tosiaan muuttamaan hyvää kaavaa jos se kerta toimii. Aion kuitenkin ottaa omaan kaavaani mukaan muutamia ”parannuksia”. Ja ajattelin kertoa omat lisämausteet toimivaan reseptiini;

– Säästäminen. Viime vuotena kun ei maailmalle paljon päässyt, oli outoa että rahaa oli paljon enemmän kun yleensä. Ja koska aika ei kulunut seuraavan matkan etsimiseen, löysin uuden harrastuksen: SÄÄSTÄMISEN. Tämä viime vuoden säästämismatka on ollut kyllä hauska. Olen myös löytänyt podcastit ja musiikkia sieltä ei paljon viime vuonna tullut kuunneltua, koska kaikki lenkit on mennyt rahapodeja kuunnellessa. Enkä olisi kyllä koskaan uskonut, että innostun aiheesta näin paljon. Ainut mikä siinä on huono homma, niin se on aika pitkäjänteistä hommaa. Tästä on tullut meidän koko perheen yhteinen harrastus, mistä puhutaan paljon. Siskoni mies kertoi eilen, että oli lukenut jonkun tutkimuksen. Tiesittekö, että sen mukaan suomalaisten mielestä on hyväksyttävämpää rikastua voittamalla lotossa kuin sijoittamalla? Myöskään perintöä saamalla ei ollut hyväksyttävää rikastua, koska et ole itse ”tehnyt” niitä rahoja. Jokuhan ne rahat on perintöönkin tehnyt ja sitten niistä maksetaan vielä monta kertaa veroa. Mutta lotto, se on suomalaisten mielestä hyväksyttävä tapa rikastua, ei kuitenkaan se että olet itse rahasi tehnyt. Aika hassua. Tein itselleni aika ison säästötavoitteen tälle vuodelle, koska haluan testata pystynkö siihen. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää kun saan sen hyvin alkuun.

– Liikunta. Kävin koko viime vuoden tosi hyvin salilla ja lenkkeily siinä tukena. Loppuvuoden harjoittelin kuitenkin himmaamaan liikuntaa, koska se alkoi mennä vähän yli. Koska olen koko elämäni harrastanut ratsastusta ja omistanut hevosia, niin sehän on ollut jokapäiväistä hommaa. Nyt mun on ollut tosi vaikea hahmottaa sitä, että salilla ei tarvitse joka päivä käydä vaikka hevosia joka päivä saikin hoitaa. Syksyllä tosiaan aloin etsiä itselleni sopivaa salimäärä kertaa viikolle ja sen harjoittaminen jatkuu edelleen, koska en koe täysin löytäneeni sitä vielä. Tänä vuonna haluan myös kehittää omaa kestävyyskuntoani, se täytyy kuitenkin aloittaa pienillä teoilla.. Siinä mulla menee yleensä vikaan se, että lähden heti viiden kilsan juoksulenkille ja vedän sen täysillä. Sen jälkeen ei huvita koko homma enää. Eli harjoitusta vaatii.

Liikunta on lääke.

– Kuluttaminen. Olen aina mennyt sillä periaatteella, että halpa ja hyvä ei kulje käsi kädessä. Sen takia kuluttajana ostan mieluummin kestäviä, käyttöä kestäviä tuotteita harvemmin kuin pikamuotia usein. Tämä mulla on jo aika hyvin hanskassa. Tänä vuonna aion käyttää enemmän palveluita (kasvohoidot, hieronnat yms, mitä nyt säästämiseltä pystyn).

– NOUTORUOKA! Ah, tämä on ehdottomasti meidän suurin heikkous. Noutoruoan hakua täytyy ehdottomasti vähentää. Niin helppoa ja hyvää kun se onkin, niin täytyy löytää itsekuri sen hakemiseen. Joskus se on ok, mutta ei joka viikko perjantaista-sunnuntaihin. Tehtiin kotona diili, että jos jompikumpi ehdottaa asiaa, laitetaan yhteiseen kirstuun kumpikin aina kymppi rahaa. Katsotaan kuinka paljon siellä on rahaa vuoden lopussa. 😁 Merkkipäivät on erikseen ja silloin käydään aina jossain syömässä. Mutta sellaiset turhat haut pois. Saas nähdä kuinka onnistutaan.

– Ihmissuhteet. Aion käyttää tänä vuonna aikani vain sellaisiin ihmissuhteisiin, jotka osaavat arvostaa sitä ja ovat luottamukseni arvoisia. Sellaiset ihmissuhteet joissa sinun täytyy olla jotain muuta kuin olet, etkä saa tuntea kuin joillain tietyllä tavalla kuinka vastapuoli odottaa, EI ole ok eikä hyväksyttävää. Olen ollut liian sinisilmäinen mitä tulee ihmissuhteisiin ja tätä puolta haluaisin harjoittaa itsessäni enemmän, että en aivan sokeasti luottaisi kaikkiin.

My rock ❣️

– Vuosi 2021 tuo tullessaan myös pikku sysäyksen unelmien toteutumista. Viime vuonna ostettu unelmatontti saa aukon tulevalle kodille kun Joni lupasi kaataa alustan. Täytyy myös alkaa ottaa yhteyttä talotoimittajiin ja alkaa hioa meidän tulevaa taloa paperille. Vitsi miten jännää, mutta samalla myös raastavaa, että kaikki tulisi juuri niinkuin on ajatellut eikä jäisi mitään huomaamatta.

Koiratkin ovat ottaneet tontin aivan omakseen ja rakastavat juoksennella siellä vapaana. Tässä he ovat apurina puusavotassa.

– Säästämisinnosta huolimatta, aion myös tehdä matkan jonnekin päin maailmaa. Katsotaan myöhemmin koska ja minne. ☺️

Tässä matkalla Suomessa, Kalajoella. Tänä vuonna auringonlaskuun jonnekin päin maailmaa.

Tässä muutama ajatus tulevalle vuodelle. Mitä itse haluat tältä alkaneelta vuodelta?

Ihanaa uutta vuotta kaikille!!

New year!!

//Maija

Joulu ja parhaat lahjat

Taas ollaan siinä ajassa vuotta, että joululahjojen ostaminen on ajankohtaista. Mitkä sitten ovat niitä parhaita lahjoja. Itse olen jo vuosia yrittänyt ostaa käytännöllisiä lahjoja ja yrittänyt karsia kaiken ”krääsän” pois.

Tein tänä vuonna oikein listan siitä, kenelle aion lahjoja ostaa ja mitä aion kenellekin hankkia. Sain sen juuri valmiiksi ja aionkin huomenna suunnistaa sen kanssa ostoksille. Kauppoja ajatellen olen listaihminen, koska vaikka järkyttävän hyvän muistin omaankin niin tällaisissa asioissa lista on parasta. Ilman listaa kävisi kuitenkin niin, että kotiin päästessä puolet puuttuu.

Mitkä ovat sitten niitä joulun parhaita paketteja? Yleisesti ottaen voisin ajatella, että yksi tämän joulun hittilahjoista on uusin playstation 5. Joka joulu pintansa pitävät myös puhelimet, tietokoneet ja erilaiset tabletit. Airpodit ym, langattomat kuulokkeet ovat varmasti tänäkin vuonna kovassa kysynnässä.

Mitä sitten itse ajattelen hyvästä lahjasta. Itseltäni on toivottu tänä vuonna pehmeitä paketteja ja ne ovatkin yksi lemppareistani mitä tykkään ostaa. Olen aina rakastanut kauniita vaatteita ja niitä on ihana ostaa myös muille. Mielestäni myös kaikennäköiset syötävät lahjat (ns. herkkukorit) toimivat myös aina. Lahjakortit ovat myös takuuvarmoja, varsinkin jos tietää mistä toinen tykkää. Useimmat naiset varmasti arvostavat kaikkia kauneuteen liittyviä lahjakortteja (kampaaja, kosmetologi, kemppariliikket esim. Kicks). Yleisesti varmasti myös hieronta, ravintola tai yö hotellissa olisi monen mieleen. Opiskelijalle suuri apu voisi olla esim. lahjakortti ihan vaikka ruokakauppaan.

Sitten taas jos tykkää leipoa, niin itsetehdyt lahjat on mielestäni ihan superhyvä idea. Leipoa vaikka kuivakakku tai itsetehtyä toffeeta. Tämä jos mikä on hyvä idea, koska lahjanantaja on oikeasti nähnyt vaivaa ja aikaa lahjan tekemiseen.

Jos tuntuu, että yksinkertaisesti ei keksi mitään ostettavaa niin raha toimii aina! Tuntuu, että nykypäivänä se on paljon nuortenkin suosiossa. Myös joulukukat ovat sellainen asia mikä kuuluu jouluun, joten kukat ovat omasta mielestäni hyvä lahja jouluun.

Joka tapauksessa lahjaa ostaessa on aina ajatus tärkein. Antamisen ja saamisen vilpitön ilo on aina parasta lahjoissa. Oli se sitten itsetehty tai kaupasta ostettu, suuri tai pieni niin aina silti yhtä arvokas. ❤️

P.S oma lahjalistani on tänä(kin) vuonna niin pitkä (ja kallis), että en taida uskaltaa näyttää sitä edes Joulupukille.

Antoisia lahjanostohetkiä, älkää tehkö siitä turhan stressaavaa

//Maija

Elämä on valintoja

Kampaamokoulua käydessäni meillä oli yksi opettaja jolla oli tapana aina sanoa, että elämä on valintoja. Hän oli siinä aivan oikeassa ja asian ytimessä. Välillä tulee aina mietittyä tätä lausetta ja itseasiassa sitä tulee nykyään aina itsekin välillä käytettyä.

Vaikka emme sitä ehkä ajattele, mutta teemme päivittäin ihan älyttömästi erilaisia valintoja. Mistä sitten tietää mitkä niistä ovat hyviä ja mitkä eivät? Kaikki valinnat ei kuitenkaan voi olla pelkkää hyvää- tai huonoa. Joskus meidän valintoja arvostellaan ja joskus me saatamme sortua arvostelemaan toisten valintoja.

Itse olen miettinyt omia valintojani. Valinnathan ovat kuitenkin tuonut minut tähän missä nyt olen. On tullut tehtyä kyllä älyttömän paljon hyviä valintoja, mutta näin paljon valintoja tehneenä myöskään kaikki ei ole ollut hyviä ja onnistuneita.

Mikä määrittää sitten sen, onko valinta hyvä vai huono. Joskushan hyvä valinta voi osoittautua myöhemmin huonoksi ja toisinpäin. Jotkut sanovat, että eivät tekisi mitään toisin, uskon kuitenkin että meillä kaikilla on edes yksi asia minkä tekisi eri tavalla.

Tuleviin valintoihin onneksi voi vaikuttaa, menneisiin ei enää voi. On asioita joita tottakai valitsisin ja tekisin eri tavalla, jos olisin tiennyt kuinka asiat menee sen valinnan jälkeen. Mutta tämä onkin kinkkinen juttu, koska mistä voisi ennen valintaa tietää, että valinnan jälkeen kaikki menee persiilleen. Eli toden näköisesti valinta olisi sama ja väistämättä tulisi se mahalasku.

Voin onneksi todeta, että onneksi valtaosa omista valinnoistani on kuitenkin onnistuneita. Valinnat, niin hyvät kuin huonot ovat tehneet minusta kuitenkin vahvan, periksiantamattoman ja itsenäisen naisen joka selviää myös myrskyistä ja mikä tärkeintä; seisoo omilla jaloillaan.

Mun onnistuneet valinnat on vienyt mua mitä ihmeellismpiin paikkoihin. Olen mun valintojen kautta nähnyt niin paljon maailmaa, erilaisia kulttuureita ja päässyt kokemaan kaikkia uskomattomia juttuja. Jos olisin valinnut toisin ja päättänyt pysyä vain kotona, kaikki kokemukset olisi jäänyt kokematta. Olen viime aikoina iltaisin nukkumaan mennessä ajatellut paljon sitä, kun olimme Karibian risteilyllä ja pysähdyimme siellä Anguillan saarelle uimaan delfiinien kanssa. Jos olisimme valinneet olla lähtemättä risteilylle, en olisi saanut etuoikeutta uida delfiinien kanssa. En tiedä miksi juuri tämä pyörii tällä hetkellä mielessä, mutta sen tiedän että tuohon paikkaan haluan vielä joskus palata.

Uimassa Penelopen kanssa upealla Anguillan saarella. Super eläinrakkaana ihmisenä tämä oli yksi elämäni parhaista kokemuksista. Delfiinit ovat upeita ja älykkäitä eläimiä.

Kuinkas sitten meidän jokapäiväiset valinnat? Itse valitsen aina ensimmäisenä aamuisin ajatella jotain mukavaa. Sama pätee myös illalla nukkumaan mennessä. Ja kaikessa siinä välissä. Olen myös yrittänyt harjoittaa sitä, että jos mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, olen sitten hiljaa. Valintoja me kaikki yritämme varmasti tehdä niin, että ne olisivat mahdollisimman hyviä meille, että meidän läheisille. Joskus tulee valittua väärinkin ja se on ihan ok. Siitäkin yli päästään, koska kaikella on tarkoituksensa ja ihmisiähän tässä vain ollaan. ❤️

//Maija